Kah’ovkan padon tuhoutuminen

Kah’ovkan padon tuhoutuminen
Padon tuhoutumisesta johtunut tulvan tuhoja Hersonissa.
Paikka	Kah’ovkan vesivoimalaitos, Nova Kah’ovka, Hersonin alue, Ukraina
Ajankohta	6. kesäkuuta 2023 klo 2.00 ja 2.54 välillä (UTC+3)
Iskutyyppi	Padon tuhoaminen
Kuolleita	59 Venäjän viranomaisten mukaan 200-300 Oleškyssa paikallisten terveydenhuollon työntekijöiden mukaan
Epäilty/epäillyt	Venäjä (Ukrainan mukaan, Venäjä kiistänyt) Ukraina (Venäjän mukaan, Ukraina kiistänyt)
Infobox OK

6. kesäkuuta 2023 Kah’ovkan pato Ukrainassa tuhoutui aiheuttaen laajoja tulvia. Pato sijaitsi Dneprjoessa Hersonin alueella. Venäjän asevoimat oli ottanut padon hallintaansa helmikuussa 2022 Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen alkuaikoina ja hallitsi patoa sen tuhoutumishetkellä. Monet asiantuntijat ovat todenneet, että Venäjän joukot räjäyttivät todennäköisesti osan padosta estääkseen ukrainalaisten vastahyökkäyksen, mutta Venäjän ja Ukrainan viranomaiset syyttivät toisiaan tuhosta. Molempien maiden viranomaiset ovat kiistäneet syytökset.

Pato oli noin 30 metriä korkea ja 3,2 kilometriä pitkä; padon murtunut osa oli noin 85 metriä pitkä. Kaksi päivää padon tuhoutumisen jälkeen Hersonin alueen tulvataso oli paikallisten viranomaisten mukaan keskimäärin 5,61 metriä.

Kuudennen päivän aamulla lähiseudun asukkaat kuulivat räjähdyksen ääniä padon vesivoimalaitoksesta, Romanian ja Ukrainan puolella seismiset mittarit havaitsivat räjähdykseen viittaavaa värähtelyä ensin kello 2:35 ja sitten kello 2:54 Ukrainan aikaa, ja hieman ennen padon romahdusta satelliittikuvissa näkyy räjähdyksen aiheuttama infrapunajälki.

Venäjän hallinnassa olevan Kah’ovkan tekojärven vedenpinnat olivat nousseet kuukausia ja olivat kaikkien aikojen korkeimmillaan, kun pato hajosi. Tuhansia alajuoksun asukkaita evakuoitiin, ja tulvat peittivät alleen useita kyliä Ukrainan ja Venäjän hallitsemilla alueilla. Kesäkuun 21. päivään mennessä 58 ihmisen kerrottiin saaneen surmansa ja 31 oli kateissa. Venäjän viranomaiset raportoivat virallisesti, että hukkuneita on yhteensä 59, mutta paikalliset terveydenhuollon työntekijät ja eräs vapaaehtoinen haudankaivaja Oleškysta kertoivat Associated Pressille, että kuolleiden määrä on jo pelkästään Oleškyn kaupungissa satoja, ja uhreille on kaivettu matalia joukkohautoja. Tietolähteiden mukaan Oleškyn kuolemantapausten ilmoittamista vaikeutti poliisin sekaantuminen tilanteeseen 12. kesäkuuta. Poliisi siirsi ruumiita, kiristi eloonjääneitä perheitä sekä painosti terveydenhuollon työntekijöitä kirjoittamaan kuolinsyyt väärin kuolintodistuksiin, joita ei voitu Venäjän miehittämillä alueilla kirjoittaa ukrainan kielellä eikä myöskään ilmoittaa Ukrainan viranomaisille.

Pato oli vahingoittunut sekä Venäjän että Ukrainan sotatoimien seurauksena ja siinä oli vuotoja. Niinpä on väitetty, että näiden vaurioiden, pehmeän maaperän, huonon suunnittelun ja heikkolaatuisen valutyön yhteisvaikutuksesta pato olisi saattanut murtua itsekseen. The New York Timesin keräämä aineisto ja asiantuntijalausunnot osoittavat kuitenkin toiseen suuntaan. Pato oli nykyaikainen ja suunniteltu erittäin kestäväksi. Sen murtuminen johtui todennäköisimmin räjähteistä, jotka oli sijoitettu syvällä padon sisällä sijainneeseen huoltokäytävään. Yhdysvallat on sulkenut pois ohjuksen tai ammuksen mahdollisuuden ja uskoo, että pato räjäytettiin.

Pato oli elintärkeä kasteluveden lähde maanviljelysalueille ja sen tuhoutuminen vaikuttaa miljoonien ihmisten ruoantuotantoon.

Patoja, ja muita vastaavia ”vaarallisia voimia pidätteleviä rakennelmia”, vastaan hyökkääminen on kielletty Geneven sopimuksissa myös niissä tapauksissa, joissa ne ovat asevoimien käytössä. Ukrainan valtakunnansyyttäjä on ilmoittanut tutkivansa tapausta sotarikoksena ja ympäristörikoksena.

Tulva tappoi monia eläimiä ja vahingoitti viljelysmaata, koteja, yrityksiä ja infrastruktuuria. Veden menetys Kah’ovkan tekoaltaassa uhkaa Venäjän miehittämän Krimin ja Venäjän hallussa olevan Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen vesihuoltoa.

Taustaa

Kah’ovkan pato nosti Dnepr-joen pintaa 16 metrillä ja muodosti Kah’ovkan tekojärven. Se oli pinta-alaltaan Ukrainan toiseksi suurin tekojärvi (2 155 km2) ja vesitilavuudeltaan suurin (18,19 km3).

Eräs toinen Dneprin pato tuhoutui kahdesti toisen maailmansodan aikana Ukrainassa. Elokuussa 1941 Neuvostoliiton NKVD räjäytti Dneprin padon estääkseen natsi-Saksan etenemisen, jolloin 3 000-100 000 siviiliä ja neuvostosotilasta kuoli. Vuonna 1943 pato räjäytettiin uudelleen, tällä kertaa perääntyvien saksalaisjoukkojen toimesta.

Kah’ovkan pato rakennettiin vuonna 1956, ja Venäjän joukot kaappasivat sen helmikuussa 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjä iski samana vuonna Ukrainan infrastruktuuriin, mikä tuhosi useita muita patoja ja jätti ukrainalaiset ilman vettä. Esimerkiksi raketti-isku Kiovan patoon 26. helmikuuta 2022, Venäjän maajoukkojen tuhoama Oskil-joen pato heinäkuussa ja ohjusisku Kryvyi Rihin patoon syyskuussa 2022.

Ukrainan sotilastiedustelun mukaan venäläisjoukot miinoittivat Kah’ovkan padon pian sen jälkeen, kun he olivat saaneet padon haltuunsa helmikuussa 2022, ja huhtikuussa 2022 he siirsivät ”räjähteillä varustettuja kuorma-autoja (padolle)”. Lokakuussa 2022 Moldovan ulkoministeri Nicu Popescu sanoi, että Ukraina oli ampunut alas venäläisiä ohjuksia, joiden oli tarkoitus iskeä toiseen patoon Dnestrissä. Tuolloin Ukrainan presidentti Zelenskyi varoitti Venäjän suunnitelmasta tuhota Kah’ovkan pato ja syyttää siitä Ukrainaa ja vaati kansainvälisen tarkkailijaryhmän lähettämistä padolle mahdollisen katastrofin estämiseksi.

Institute for the Study of War (ISW) raportoi 19. lokakuuta 2022, että Venäjä oli todennäköisesti luomassa olosuhteita lavastetun hyökkäyksen toteuttamiseksi Kah’ovkan patoa kohtaan. Venäjän armeija ilmoitti saaneensa tietoja, joiden mukaan Ukraina aikoi iskeä patoon ja käyttää samalla tulvia omien joukkojen vetäytymisen peittämiseen.

Vuoden 2022 lopulla Ukraina valtasi takaisin Dneprin länsipuolen Hersonin vastahyökkäyksen aikana. Ukraina syytti Venäjää suunnitelmista tuhota Kah’ovkan pato räjähteillä kostoksi. Vastahyökkäyksen aikana ukrainalainen kenraalimajuri Andrij Kovaltšuk harkitsi jossain vaiheessa Dnepr-joen tulvittamista padon alapuolella, joten Ukrainan joukot suorittivat Himars-koeiskuja Kah’ovkan patoon. Yksi isku tehtiin padon tulvaluukkuun selvittääkseen, voisiko raketti avata sen. Koeiskut koettiin onnistuneeksi, ja sitä pidettiin ”viimeisenä keinona” Venäjän hyökkäyksen estämiseksi.

Vesivoimalaitoksen turbiinihallin lähellä oleva padon osa, jossa havaittiin vaurioita muutama päivä ennen padon tuhoutumista, kuvattuna vuonna 2013.

Kun venäläiset joukot vetäytyivät Hersonista marraskuussa 2022, ne tuhosivat patoa osittain.

Vetäytymisen jälkeen venäläiset avasivat sulkuluukkuja, jolloin vesi pääsi virtaamaan pois tekojärvestä. Ukrainan Zaporižžjan alueellinen sotilashallinto arveli, että Venäjä aikoi tulvittaa padon eteläpuolisen alueen estääkseen Ukrainan joukkoja ylittämästä Dnepr-jokea. Ukrainan vesivoimayhtiö Ukrhydroenergo uskoi myös, että venäläiset miehittäjät ”avasivat vesivoimalaitoksen sulkuluukut peläten Ukrainan joukkojen etenemistä”. Keväällä 2023 satoi poikkeuksellisen paljon, ja huhtikuussa mitattiin sadetta tulleen 3,5 kertaa normaalia enemmän.

Helmikuun puolivälistä toukokuun 2023 loppuun joko tahallisesti tai huolimattomuuden vuoksi vaurioitunutta patoa ei säädetty vastaamaan lisääntynyttä veden virtausta. Tämän seurauksena vesi huuhtoutui padon yläosan yli ja padon yläpuolella oleva maa tulvi. Tekojärven vedenkorkeus kaikkien aikojen korkeimmalle. Toimittaja Peter Beaumontin mukaan on mahdollista, että Venäjä oli tahallaan antanut vedenpinnan nousta poikkeuksellisen korkealle, jotta padon tuho olisi ollut voimakkaampi.

Pieni osa patoa ja voimalaitosta erottavaa muuria romahti 23. huhtikuuta (44 päivää ennen padon tuhoutumista).

Toukokuun 28. päivänä otettiin ilmakuva padon päälle pysäköidystä autosta, joka näytti olevan lastattu suurten tynnyrien ja maamiinojen kanssa. Ukrainan erikoisjoukkojen viestintäupseerin mukaan auton tarkoituksena oli sekä pysäyttää mahdollinen ukrainalaisten hyökkäys padolle että voimistaa räjähdystä, jonka venäläiset aikoivat aiheuttaa konehuoneessa, joka sijaitsi padon toisella puolella olevassa rakennuksessa. Drooni-kuvamateriaali viittaa siihen, että pato tuhoutui aluksi konehuoneen lähellä.

Venäjän hallitus määräsi 30. toukokuuta 2023, vajaa viikko ennen padon murtumista, että miehitetyssä Ukrainassa ”1. tammikuuta 2028 asti ei saa suorittaa teknistä tutkintaa sellaisten vaarallisten tuotantolaitosten onnettomuuksista ja vesirakenteiden onnettomuuksista, jotka ovat tapahtuneet sotilasoperaatioiden, sabotaasin tai terroritekojen seurauksena”. Oleg Ustenko, Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin talousneuvonantaja, kutsui tätä lakia ”savuavaksi aseeksi”.

BBC Newsin saamien satelliittikuvien perusteella pieni osa padon yli kulkevasta tiestä romahti 2. kesäkuuta, samoin kuin osa sitä tukevista tukipilareista.

Institute for the Study of War raportoi 6. kesäkuuta, samana päivänä kun pato tuhoutui, että ”venäläiset lähteet ovat olleet erittäin huolestuneita siitä mahdollisuudesta, että Ukraina on valmistautunut ylittämään joen ja suorittamaan vastahyökkäyksen Hersonin alueen itärannalle”.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kah’ovkan padon tuhoutuminen Wikimedia Commonsissa